Meillä Leanwarella rekrytään säännöllisesti myös junior kehittäjiä, joten ajattelimme hieman avata sitä, millaista junior devaajan arki meillä on. Santtu Salonen starttasi kehittäjän uransa meillä kesällä 2021 ja lupautui kertomaan ensimmäisten kuukausien kokemuksistaan. Ajatukset ovat Santun omia ja teksti hänen hyväksymänsä, mutta teksti on kirjoitettu Santun puolesta puhtaaksi hänen kanssaan käydyn keskustelun pohjalta. Santtua ei vahingoitettu blogin kirjoitusprosessissa. 

Sellainen asia mistä annoin vähän palautetta, oli että työpaikkailmoitus oli aika vahvasti sanailtu. Mietin jo, että kannattaakohan minun edes hakea tuohon, kun oli käytetty niin paljon sanoja kuten “moniosaaja” ja “kokonaisvaltainen varastonhallintajärjestelmä”. Pohdin asiaa kumppanilleni ja hän sanoi jotain sellaista, mikä sai minut hakemaan, ja onneksi hain.  Nyt työpaikkailmoitusta on ilmeisesti muutettu vähän junioriystävällisemmäksi.

Olen päässyt alusta asti tosi kivasti porukkaan mukaan. Täällä ei ole mitään kuppikuntia vaan koko firmassa on hyvä yhteishenki yli tiimirajojenkin. Mitä on kuunnellut tuttujen ja kavereiden kokemuksia heidän työpaikoistaan, niin kaikkialla ei kyllä ole yhtä kivaa. Koronatilanne oli aikanaan toki vähän eri, kun nyt, joten toimistolla oli vähän vähemmän porukkaa, mutta oli silti kiva tutustua uusiin työkavereihin kasvotusten. Kaksi muuta junior kehittäjää aloitti samaan aikaan, mutta he menivät eri tiimeihin, kuin minä. Suoraan työn tiimoilta heihin ei siis ole tullut oltua yhteydessä, mutta on kiva jutella heidänkin fiiliksistään aina kun toimistolla nähdään kello kahden kahveilla tai muuten vain. Toimistolla on aina mukavaa, mutta on kiva, kun voi tehdä etätöitäkin, jos siltä tuntuu. Niitä voi tehdä tosi joustavasti, riittää, kunhan tiimi tietää mistä käsin hommiaan hoitaa.

Kesällä omien tiimiläisteni ollessa kesälomalla työskentelin hetken aikaa muissa tiimeissä ja oli kiva päästä tutustumaan myös muiden tiimien tapoihin työskennellä. Omassa tiimissäni on ollut nyt harmillisen vähän sellaisia junior kehittäjälle sopivia tikettejä, enkä ole vielä päässyt työskentelemään kovin itsenäisesti. Se, ettei minulle sopivia tikettejä ole tullut, on ollut toki harmillista, mutta vain huonoa mäihää. Olen sitten koodannut niitä haastavampia töitä joko kokeneemman kollegan vahvalla tuella tai sitten ihan parikoodaten. Nyt vastikään sattui sellainen projekti, jota pystyin tekemään myös itsenäisesti. Siinä on tosi hyvät ohjeet ja vaikka tutkittavaa, kaivettavaa ja selvitettävää on paljon, pystyn kuitenkin itse sitä tekemään. Ja toki, jos tulee ”tänka på” niin voin aina kysyä tiimikaverilta apua. Se on ollut tosi kivaa hommaa ja on saanut onnistumisen tunteitakin.

Olen tykännyt siitä, että Lewanwarella on oma tuote, jonka parissa työskentelemme. Asiakaskohtaiset räätälöinnit ovat toki aina erikseen ja poikkeavat toisistaan, mutta pohjatuote on aina sama. Tämä on mielestäni helpottanut perehtymistä, kun on ollut aina myös jotain tuttua, vaikka uutta tuleekin koko ajan eteen. Sitten on tietysti tärkeää se, mitä sillä koodilla tehdään. Koodi on koodia kaikkialla, mutta itseisarvo on se, mitä sillä saadaan aikaan. On huippua nähdä statistiikkaa siitä, kuinka paljon minkäkin yrityksen varaston tehokkuus on parantunut ja miten sillä on saavutettu ihan konkreettisia euroja. Se on myös hienoa, kuinka paljon meidän järjestelmämme helpottavat vaikka varastotyöntekijöiden työtä ja tekee siitä mielekkäämpää. Jos mietitään vaikka tehdaspuolen MES järjestelmää, niin se ei ehkä ole ihan yhtä mediaseksikäs asia, kuin joku robotti, vaikka ne on käytännössä sama asia. Se työn merkityksellisyys on itselleni kyllä tärkeä juttu.

Nyt kun tuli syksy ja koulu taas alkoi, oli kiva, miten pystyin vain ilmoittamaan tiimiesihenkilölleni Mikaelille, että alan tekemään 60% työaikaa, kuten oli alustavasti jo rekrytointivaiheessa puhuttu. Siinä ei ollut mitään ongelmaa tai säätöä, Mikael sanoi vain, että ilmoita miten olet paikalla. Löysin täältä Leanwarelta itseasiassa gradun aiheenikin. Alun perin ajattelin ihan toisenlaista aihetta, mutta kun juttelin täällä työkavereiden kanssa, niin minulle vinkattiin aihe, joka kiinnostaa minua tosi paljon. Graduni käsittelee yrityksen tietovaraston siirtämistä pilveen, miten se tehdään ja paljon se maksaa. Minua kiinnostaa pilviteknologiat ja siksi aihe on sopiva minulle.

Olemme jo tiimiesihenkilöni kanssa jutelleet, että mihin suuntaan voisin viedä osaamistani ja kehittyä. Kiinnostukseni pilviteknologioihin on otettu täällä hyvin vastaan koska Leanwarellakin ollaan siirtymässä enemmän ja enemmän pilveen. Esimerkiksi viiden vuoden päästä saatan siis työskennellä täällä vaikka pilvi asiantuntijana. Toinen mikä on alkanut kiinnostaa, on product ownerin rooli, kun olen päässyt seuraamaan sivusta meidän PO:n työtä. Se on myös yksi mahdollinen minua kiinnostava urapolku jossain vaiheessa.

Voisin ehkä vielä lyhyesti palata niihin kumppanini sanoihin, millä hän aikanaan rohkaisi minua hakemaan. Hän sanoi, että “hae vain! Jos ne sut ottaa sinne töihin ja et pärjääkään, niin se on niiden ongelma”. Se on musta ihan hyvä ohje, voisin itsekin sanoa niin nyt hakemista pohtiville. Siltä minusta on tuntunutkin, että Leanwarella on myös otettu vastuu minun menestymisestäni ja tarjottu tukea ja jeesiä perehtymiseen. On luottavainen olo, kun ei ole vaan heitetty yksin syvään päätyyn pärjäämään.